"Lunta tulvillaan, on märkä räntä sää, liukastua ei saa, ei oo aikaa sairastaa..."
Säänherrat ovat päättäneet moninaistaa Suomen sääkulttuuria tuomalla meillekkin ihan oman sadekauden. Mukavampaa olisi jos se olisi ajoittunut kesähelteiden väliin, eikä syksyn ensipakkasille. Töissä on sitten rampattu vintin rappusia vieden vuoroin märkiä loimia kuivumaan ja tuoden kuivia alas.
Tämän viikon toisena mottona on toiminut: "Ain laulain työtäs tee!" Tosin tämä laulaminen on tapahtunut enimmäkseen päänsisäisenä jankutuksena ja renkutuksena. Päässä ovat soineet monenmoiset lastenlaulut, ärsyttävät poppibiisien kertosäkeet ja vihoviimeisimmäksi joululaulut.
Ria Radion biisilistaa:
- "liru laru loru, moni turha poru ratki riidaksi muuttuu..."
- Pingviinilaulu.
- Känkkäränkkä
- Jöröjukkarock
- Hauva ikkunassa
- I wanna marry you - Bruno Mars
- Someone like you - Adele
- Bad romance - Lady Gaga
- Got to love you - Sean Paul
- Varpunen jouluaamuna
- Kulkuset
- Petteri punakuono
- Kolme yötä jouluun on.
Nämä noin muunmuoassa tänään.
Töissä päästäänkin railatuksen jälkeiseen asiaan. Kuka helvetin insinöörinpaerkele on keksinyt tehdä herätyskelloon asetuksen että se EI soi viikonloppuisin? Kuka tunnustaa?!
Määrityksien ja sekaannusten johdattelemana olin koko viime viikonlopun aivan sydän kurkussa. Sekä lauantaina että sunnuntaina myöhästin vähän töistä kyseisen kapistuksen takia. Että hurraa vaan.
Ja koska elämäni on tällähetkellä pelkkää työtä, älkää odottako minun muistavan joulua tai vierailuja joulunpyhinä. Laiskana ihmisenä keksin lähipiirilleni helpot ja mielestäni mukavat joululahjat. Paljoa niihin ei käytetty rahaa, eikä oikeastaan aikaakaan, mutta ne on valittu ajatuksella. Sitten ne muutamat hankalat, joiden lahjoihin ei riitä aika, ajatus, eikä raha, saavat perinteisesti kukkia ja sydämelliset jouluntoivotukset joskus joulun jälkeen. Häviävän pienellä mahdollisuudella ennen uutta vuotta, toivottavasti ennen kesää.
"Menetkös koirien kanssa kohta ulos?" Huutelee mummi olohuoneen puolelta. Ai niin koiria, mulla on koiria... Mitkäs niiden nimet olikaan? Olen koirien kanssa Järvenpäässä "työmatkalla" lyhyemmän työmatkan, -ajan ja kulusäästöjen toivossa. Vähän on ikävä kotiin omaan sänkyyn, mutta vaihtelu tällä kertaa virkistää. Lyhempien matkojen takia ehdin nukkua enemmän ja sain jopa 8 tunnin yöunet viimeyönä.
Niin niistä koirista, Sonnylle ja Mollylle kuuluu hyvää ja he voivat aika paksusti. Siis mummilassa kun on vaarana jokaisella vierailialla joutua syöttöporsaaksi jos ei pidä varaansa. Ahneet pohjattomat kaivoni eivät ota kerjäämiskieltoja kuuleviin korviinsa ja muuten niin kuivahuuliset koirani muistuttavat täällä kyläillessään Berhandinkoiria kuolajojoineen. Katsotaan miten hyvin Sonny vierii torstaina agilityssä... Saa heittää vetoja pääseekö Sonny kierimällä vai lyllertämällä nopeammin eteenpäin :D
Tämä oli tälläinen kulumisia postaus ja valitettavasti tylsästi ilman kuvia.
Hyvät yöt ja toivottavasti ei ihan vielä joulut tai uudet vuodet.
Iki ihana perus säätäjänne Ria kuittaa tältä illalta.
